Me jätimme ehkäisyn pois vähän yli puolitoista vuotta sitten, vaikka olemme nuoria. Ajattelimme, että meille saa lapsi tulla, koska se on luonnollista. Ja mikäs sen luonnollisempaa olisikaan, kuin että miehen ja naisen välisestä rakkauselämästä syntyy lapsia. Onhan jälkikasvun saaminen biologinen välttämättömyys, jos ihmislaji haluaa pysyä hengissä. Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa, ajattelimme; varmasti lapsen myötä kasvaisimme vanhemmiksi nuoresta iästämme huolimatta.

Mutta sitten, kun lasta ei tulekaan, biologia joutuu vastatusten kiperien kysymysten kanssa. Jos emme saa lasta luonnollisesti, tarkoittaako se, että on luonnon tarkoitus jättää meidät ilman jälkeläisiä? Vai pitäisikö meidän vielä odottaa? Minulla on toimivat munasarjat, ja munanjohtimetkin ovat auki. Ainoastaan miehen spermassa on hieman alenemaa. Kun mitään vakavaa vikaa ei ole löytynyt, meillä on periaatteessa kaikki mahdollisuudet olemassa saada lapsi luonnollisin keinoin. Pitäisikö meidän vain olla tarpeeksi kärsivällisiä, niin että kenties vuosien saatossa raskaus osuisi vielä kohdalle? Vai onko oikein käyttää raskauden alkuun saattamiseen lääketieteellisiä apuneuvoja?

Lapsettomuushoidot ovat paikallaan ja perusteltuja niille pariskunnille, joiden mahdollisuudet saada lapsi ilman apua ovat jostain syystä selvästi madaltuneet. Luonto tarvitsee joskus auttavaa kättä, ja biologialla on lopulta aina viimeinen sana, vaikka hoitoja käytettäisiin. Silti vielä tärkeämpi kriteeri hoidoille on mielestäni se, että molemmat osapuolet ovat yhtä lailla mukana hoitoprojektissa. Lapsettomuus on kuitenkin aina parin, ei yksilön ongelma.

Minun mieheni toivoi, että antaisimme asioiden vain mennä omalla painollaan, ilman lapsettomuushoitoja. Itse olisin periaatteessa ollut valmis tiettyihin hoitoihin, mutta kunnioitan hänen toivettaan. Päätimme siis yhteisesti, että lapsettomuushoitoja ei meidän kohdallamme käytetä ainakaan lähiaikoina. Toivon, että tulisin luonnollisesti raskaaksi muutaman vuoden kuluessa. Jos niin ei käy, tämä asia täytyy tulevaisuudessa ajatella läpi vielä uudelleen. Mutta nyt päätös tuntuu hyvältä ja luonnolliselta meille.