Laskelmieni mukaan kuukautisten olisi pitänyt alkaa viimeistään eilen, kun arvioidusta ovulaatioajankohdasta tuli kuluneeksi kaksi viikkoa. Nyt on meneillään kierron 31. päivä, eikä minkäänlaista vuotoa tai tuhrua ole vielä näkyvissä. Tämä on poikkeuksellista, sillä yleensä vähäinen tuhruvuoto alkaa keskimäärin 3 päivää ennen kunnon vuotoa. Kiertoni on yleisesti ottaen ollut aika säännöllinen viimeisen vuoden ajan. Edellisen kerran olen kokenut menkkojen myöhästymisen elokuussa 2005, ja silloin oli suurella todennäköisyydellä kyse ovuloimattomasta kierrosta. Tällä kertaa toivon syyn olevan aivan toinen.

Yksinkertaisin selitys kuukautisten puuttumiselle on tietenkin kauan odotettu ja toivottu raskaus. Sen puolesta puhuvat muutama pisara vuotoa kiertopäivinä 21-23 (ns. kiinnittymisvuoto), flunssainen olo (turvonneet limakalvot) sekä rintojen hienoinen arkuus. Mahdollinen raskaus näkyisi todennäköisesti jo testeissä, mutta mieheni on viikonlopun poissa kotoa, enkä halua tehdä testiä ilman häntä. Hänkin on kuitenkin iloinen myöhästymisestä. Vielä ei ole täyttä varmuutta siitä, mitä kehossani on tekeillä, vain paljon iloisia aavistuksia, toivoa ja unelmia. Jospa lokakuu olisi lopulta se kuukausi, jolloin saan lapseni syliin.

Tässä on kuitenkin vielä tilaa hirveän monelle pettymykselle, eihän elämässä mikään ole koskaan varmaa. Vaikka saisin positiivisen tuloksen raskaustestiin, odotukselle on vielä monta ahdistavaa uhkaa: kemiallinen raskaus, keskenmeno, kohtukuolema, kätkytkuolema. Vaikka lupaus lapsesta olisi annettu, mikään ei takaa, että hänet saisi pitää. Olen kuitenkin tyynellä mielellä. Pelko ja ahdistus eivät ainakaan edesauta asioiden sujumista. Toivon parasta ja uskon, että kaikella on tarkoituksensa.