Imetys on ihmeellistä. Tämä merkillinen sekoitus ruokaa, hoivaa ja läheisyyttä on meillä ollut yksi vauva-arjen kannatinpalkeista. On ihanaa, kun itse väsyneenä voi samalla ruokkia lapsen ja levätä. On hellyttävää, kun lapsi silmin nähden ilahtuu saadessaan rinnan näköpiiriinsä. On ihanaa tuijottaa imevää vauvaa, kun elimistöön leviää oksitosiinin mukana rikkumaton seesteisyyden tunne. On suloista, jos uupunut lapsi nukahtaa imemiseen.

Imetyksen onnistuminen ei ollut itsestään selvää. Ensimmäiset kolme viikkoa synnytyksen jälkeen taistelin, jotta saisin vauvani kasvamaan omalla maidollani. Onneksi on Imetystukilista. Onneksi on rintapumppu sekä korvikkeet, joiden avulla turvataan väsyneen vauvan ravinnonsaanti, kunnes hän on vahvistunut tarpeeksi imeäkseen rintaa tehokkaasti. Onneksi en luovuttanut.

Imetystukitoiminnasta taitaa tulla uusi harrastukseni. Haluan tarjota myös muille mahdollisuuden nauttia tästä ihmeellisestä vuorovaikutuksesta – mikäli he niin toivovat. Minusta imetyksellä on hyvin paljon positiivista annettavaa sekä äidille että lapselle. Toivottavasti saan jatkaa poikani imettämistä vielä pitkään.